Olen usein pohtinut asioiden eri näkökulmia. Tarkoitan tällä sitä, mistä näkökulmasta asioita tarkastellaan ja miksi niiden muuttaminen vanhasta ja opitusta on niin vaikeaa. Miten luutuneet ajatusmallit ja vanha asioiden ilmaisutapa muuttuisi palauttavaan muotoon? Tarvitset kehon ja mielen moninaisuuden ymmärtämistä. Mieli vaikuttaa kehoon ja keho mieleen.
Vanha vai uusi näkökulma?
Olemme nyky-yhteiskunnassa painottaneet elämän kuormittavuuden ja turvattomuuden kokemiseen jo vuosikymmenten ajan. Pelko on usein toimintaa määrittävä tunne. Se aiheuttaa hermostossa palautumisen puutteen. Silloin, kun ajattelun näkökulmat ovat uhkaavissa, kuormittavissa, stressaavissa ja vaarallisissa itseä johtavissa asioissa, aivan takuulla keho ja mieli kuormittuvat. Ajatellaan vaikka monien lehtien uhkakuvia ja otsikoita, uupumistarinoita, stressin kanssa taistelua ja sen seurauksena olevien oireiden pohtimista ja liki diagnostisoimista kansansairauksiksi. Haluatko kuulua tähän joukkoon ajatuksillasi ja toiminnallasi?
Uudistuminen
Oletko kykenevä päästämään irti vanhasta? Luopumaan näistä ajatusmalleista, jotka tekevät mielestä levottoman, kehosta jännittyneen ja liikkeestä luutuneen? Voisitko muuttaa ajatuksiasi seuraavalla tavalla, jotka vaikuttavat välittömästi niin kehon kuin mielenkin toimintoihin. Voisitko aloittaa aamusi palautumisen ajatuksella; oloni on hyvä, oloni on myönteinen, oloni on kykenevä?
- Kokeile seuraavaa harjoitusta: jätä sanavarastostasi pariksi viikoksi seuraavat sanat pois: stressi, kiire, ei ole aikaa, en voi. Aloita hyvin pienesti näistä ja katso mitä tapahtuu.
- Kokeile kahden viikon jälkeen seuraavaa harjoitusta: tarkastele missä kaikkialla törmäät näihin sanoihin ja vältä itse paluuta tähän vanhaan malliin. Olet jo tehnyt muutoksen.
Tiedämme kaikki, että elämä tuo matkan ja iän myötä tilanteita, jossa vireys vetää ylä- ja alamäkeen, mutta juuri silloin mielen valinta kehon ja mielen hyväksi voisi olla Palautumisen näkökulma. Ihan vain huvikseen, koska toisen puolen ajattelun osaamme jo loistavasti.
Terveisin Ulla