Sanojen merkitys kehollisessa järjestelmässä

20.10.2022

Laitoin instasivuilemme kyselyn siitä, oletko huomannut mitä ikivanhaa sanaa vähemmän käytämme sivuillamme ja koulutuksessa? Monia hyviä ehdotuksia tulikin, ja viimein koulutuksen  varhaisessa vaiheessa käynyt kirjoitti sanan Stressi. Haluankin nyt hieman pohtia sitä, mitä sanat merkitsevät kehollisessa ja siten myös mielen  järjestelmässä.

Lausuttujen sanojen kehollinen vaikutus

Työssäni  psykofyysisenä fysioterapeuttina pohdimme asiakkaan kanssa asioita myös asian sanoittamisen puolella. Lausahdus:  olen niin stressaantunut,  toistuu puheessa useasti. On niin kova stressi, en osaa säädellä stressiäni. Kysyn vastaanotolla, miltä tämä sana tuntuu kehossasi? Mitä nämä sanojen toistot saavat kehossa aikaan ja  mitä mielelle tapahtuu? Pohdittuaan oloaan  hetken,  huomiot ovat seuraavia ja hyvin kehollisista. Hengitys on pientä (apuhengityslihaksilla), keho on jännittynyt (suojareaktio), vatsa on tiukka (hengitys ei solju vapaana), purenta on tiukka (taistelu käynnistyy).

Asiakastyössä, meidän palautumisohjaustyössä  ja omassa terapiatyössä, mitään ei oteta pois. Ensin vain ihmetellään esiin nousseita huomioita. Havainnointihan  on se ihmisen ensimmäinen säätelykeino. Jatkossa haetaan asiakkaan kehosta lähtevää mahdollista tilan muutosta. Toinen muutostie  on sanallinen. Voitko korvata sanan stressitila jollain muulla kuvaavalla tavalla? Esimerkiksi olen  keholtani kuormittunut. Sitten suunnata mieli korjaavaan muutokseen sanoittamalla esimerkiksi haluaisin olla  keholtani palautunut, toipunut ja elpynyt. Pohditaan sitten yhdessä asiakkaan kanssa miltä tämä valinta tuntuisi. Halutessaan voi pitää myös stressitilansa, jos se on asiakkaalle tarpeellinen. Kysymyshän  on myös aina aiemmin kirjoittamastani kehosuojasta. Nykysin kysyn ylivireiltä asiakkailtani, että onko taistelulihakset nyt  käytössä? Haluaatko  toistaa sanaa, joka aktivoi aina toistuessaan, ihan huomaamatta kehon taistelulihasten toiminnan.

Jokainen varmasti huomaa, että nyt kirjoitan  pitkittynestä tilasta. Lyhyempi kuormittuminen on normaalia sympaatovagaalisen tilan tarpeellista ja  tärkeää vaihtelua.

Vahva ja lempeä tuki

Tämä toipumisen, elpymisen ja palautumisen ajatusmalli  johtaa meitä myös palautumisohjaajakoulutuksessa. Sanat on valittu tarkoin eli palautuminen ja ohjaus. Ohjaus kohti palautumista. Palautuminen ohjattuna. Mielestäni  tämä tuo tekemisen tueksi sen mitä ihminen, joka on itsensä kuorman tilaan ajanut, tarvitsee eniten.

Ihminen tarvitsee vahvaa ja lepeää tukea matkallaan kehon ja mielen toipumisen suuntaan. Ihan vain siellä jokapäiväisessä arjessaan. Suurin  osa viikon aikana tapaamistani asiakkaista on juuri niitä palautumisen puutostilassa olevia, ei vakavasti sairaita. Yllättää tai ei, myös omaan negatiiviseen sanalliseen ansaan astuneita. Toistaen sitä sanoitusta,  joka kuormittaa salamannopeasti. Sama ilmiö, kun lainaisit itsellesi  stressikirjan palautumisen kirjan sijasta.

Tässä sinulle lopuksi vihje, kuinka voit kohdallasi  aloittaa muutoksen. Palautumissanat: ”oloni on hyvä, myönteinen, kykenevä ja palautuntut”

Terveisin Ulla

 

Share This