Pohdin asioita aina siltä pohjalta, kun uudet tiedot tukevat tai muuttavat vanhaa tietoa palautumisesta. Seuraavassa pohdiskelen palautumista toiminnallisen neurotieteen ja autonomisen hermoston toimiminnan neljästä näkökulmasta.
Työni painottuu palautumiseen, sen ymmärtämiseen ja tutkin sen kautta ihmisen kuormittumista. Uusimpia näkökulmia itselläni kuormittumiseen on toiminnallinen neurotiede. Kysymyksessä on poikkitieteellistä ja tieteellistä näkökulmaa hyödyntävä tutkimus kehon ja mielen yhteistoiminnasta. Pelkkä autonomisen hermoston vireystilojen säätely ei kattanut uteliaisuuttani hermoston toimintaan, joten lähdin tutkimusmatkalle tälle alueelle. Uudesta näkökumasta nostan sinulle esiin seuraavia kysymyksiä.
Tiedätkö mitkä on ne yksilölliset vaikuttimet, jotka sytyttävät sinut toimimaan ja olet saanut niitä käyttää läpi elämäsi? Tunnistatko ne luontaiset vahvuudet, jotka liittyvät juuri sinun yksilölliseen hermostoon? Usein ne ovat tiedostamaton alitajunnan alueella piilossa oleva asia. Tässä onkin mielestäni yksi todella merkittävä tekijä sille, että kuormitutko tai et kuormitu. (Tätä asiaa pohdin edellisessä uupumusta käsittelevässä blogissani.)
Tuntuuko tekeminen tahmealta ja ei edisty mitenkään? Väsyt ja into tekemiseen on kateissa? Keho on jäykkä ja jännittynyt? Silloin et todennäköisesti käytä toimintaan myönteisesti vaikuttavia asioita. Olet ehkä koko elämäsi ajan asettunut ulkoa ohjattuihin malleihin ja olet jäänyt toimintasi kautta tähän tasapäiseen massaan. Onko sinun suorituskykysi ja taitosi itsesi tiedossa?
Näitä asioita kävin asiakkaan kanssa läpi, kun keho oli kipuileva ja jäykkä. Mieli oli alavireinen ja traumakäyttäytyminenkin pilkahteli välillä esiin. Traumakäyttäytyminen on hyvin normaali ilmiö ja tässä kohdalla tarkoitan sammuneita ja suljettuja kehon käytön malleja, jotka nousevat esiin juurikin kehon kautta toimiessa. Hermoston tukimisesta on siis kysymys.
Tunnistatko?
Tunnistatko ihmisiä jotka jaksavat, joilla intohimo tekemiseen säilyy ja uupuksilta on elämässä vältytty. Nämä ihmiset toimivat luontaisesti hyödyntäen näitä oman taitojaan. Silloin kun on, jaksamisen, osaamisen, keskittymisen ja taitojen tilassa liki flowssa, ei kuormitu. Silloin myös uupumukseen johtavat tekijät ovat minimissä. Suorituskyvyn ”buustaaminen” alkaa näiden asioiden ymmärtämisestä, on kysymys sitten vaikka, työelämästä, urheilusta, liikunnasta, vapaa-ajasta, tai elämästä yleensä.
Palautumisen fysiologia, psykologia, immunologia ja sosiaalinen palautuminen
Pieni otos näistä neljästä aiheista. Keskityn lähinnä vagushermon eli meidän nimeämän ”lepyttäjähermon” toimintaan näitä avatessa. ”Lepytelty” tilahan on se mitä me yli-ja alivireyden tilasta tavoitellaan.
Palautumisessa on huomioitava fysiologinen palautuminen. Fysiologisessa palautumisessa on kyse rasituksesta palautuminesta (perinteisempien tämä tulee esiin liikunnasta palautumisessa) tai syvemmin palautumista siitä haitalliseksi muodostuneesta hermostoa kuormittavasta rakenteesta, joka on rakentunut vuosien varrella. Se ei muutu levolla tai esimerkiksi vaikka kylmä/kuuma hoidoilla tai hengitysharjoitusten avulla. Tekoja tässäkin palautumisessa tarvitaan ja ohjausta. Yksinään on vaikeaa nähdä niin lähelle kuin itseensä. Myöskään pelkkä vireystilojen sääteymekanismin kanssa touhuaminen ei tätä rakennetta muuta. On löydettävä oma hermostoa kuormittava toimintamalli ja mahdolliset sanomattomat sanat.
Psykologinen palautuminen liittyy aivan samoihin hermostorakenteisiin. Mikään ei muutu, jos ylläpitää vanhoja toimintamallejaan. Kuormittuminen on hermostollinen ja hormonaalinen fysiologinen reaktio ja psyyke seuraa tätä kuormittunutta tilaa. Levoton keho ei luo levollista mieltä tai levoton mieli levollista kehoa. Psykologista palautumista voidaan tarkastella kuudella eri tasolla, ja nekin ovat myös kehollisia tuntemuksia.
Immunologisesta palautumsiesta on vähemmän löydettäsissä mainintoja. Immunologinen palautumien liittyy sekin hermoston toimintaan. Sitä voidaan tukea lepohermoston toiminnalla ja myös terveellisellä ja monipuolisella ravinnolla. Sekin tapahtuu yksilöllisyyttä kunnioittaen. Immunologinen palautuminen on monimutkainen järjestelmä. Se on kuitenkin suojajärjestelmä, joka estää sinua sairastumasta.
Sosiaaalinen palautuminen on sekin hermostollista. Neuroseptio eli ”hermostotutka” on käynnissä kaiken aikaa ja aistit tulkitsevat vuorovaikutusta, vievät viestitn hermostoa pitkin aivokuorelle. Aivokuori sitten tekee tulkinnan sosiaalisesta tilanteesta. Tilanteen ollessa vakaa ja turvallinen ollaan palautuneessa tilassa, jossa on sopivasti vireyttä ja lepoilua. Viestiä tietysti tulkitaan peilaten koko ihmisiän kokemuksiin.
Tietoa tulee aivan valtavasti lisää ihmisen hyvinvointiin liittyen. Mikä on sinun viimeisin oivallus??
Terveisin Ulla
palautumiskouluttaja PRO