Tunteet tekevät meistä ihmisiä. Mitä tapahtuu, kun tunnetta toiminnasta ei synny lainkaan? Mitä se kertoo ihmisestä? Onko tällainen yleensä mahdollista? Miten voi palautua voimakkaiden tunteiden aiheuttamasta kehollisista tuntemuksista ja mielen myllerryksestä? Pohdin tätä asiaa muutaman kirjan avustamana. Kirjat löytyvät kirjoituksen lopusta.
Voimakkaat ristiriitaiset tunteet
Elämässä on runsaasti eri tilanteita, joissa on mahdollista kokea voimakkaita tunteita. Ristiriitaiset tunteet aktivoituvat ryhmissä ja yksilöissä, kun ryhmien ja yksilöiden tavoitteet eroavat toisistaan. Positiivisena ilmiönä ärtymys ja kiukkku toimivat ihmisen itsepuolustus- ja säätelykeinoina. Yleensä ne laukeavat konfliktitilanteissa. Suurin osa ihmisistä välttelee konfliktitilanteita, jolloin huonoimpana seurauksena on alistuminen, asioiden sivuuttaminen, omien rajojen hylkääminen ja vallan, hallinnan ja kontrollin luovuttaminen toiselle.
Moraaliset tunteemme syyllisyys ja häpeä
Syyllisyyden, häpeän ja empatian tunteet kehittyvät noin kolmen vuoden iässä. Tuntiessaan pienenkin määrän syyllisyyttä ihminen ryhtyy yleensä tilannetta korjaaviin toimenpiteisiin. Konfliktitilanteessa vastassa saattaa olla ihminen, joka ei koe omassa toiminnastaan mitään virheitä. Moraaliset tunteet, kuten syyllisyys ja häpeä, eivät silloin estä yhteisten sääntöjen rikkomista. Empaattisuus ei ole poissuljettu muissa tapauksissa, mutta se ei tapahdu spontaanisti muita ihmisiä tai ihmistä kohtaan. Empatiahan estää ihmistä tekemästä ilkeitä, moraalittomia ja vääriä tekoja toiselle ihmiselle.
Aito ja positiivinen syyllisyys saa alkunsa yksilön aidosta omastatunnosta. Aidon omantunnon puuttuessa, kaikkea saa tehdä, josta ei jää kiinni. Ihmisen kieltäessä syyllisyytensä käyttäytyminen saattaa näyttäytyä hyvänä ja uhrautuvaisena. Joutuessaan toiminnastaan vastuuseen, oma syyllisyys tekohin näyttäytyy viattomuutena ja jopa martyyrimaisena toimintana. Usein oma ymmärrys riittääkin vain tähän ja usko itseen hyvänä ihmisenä on tällaiselle ihmiselle itselleen täysin totta. Taustalla on usein heikko itsetunto. (Pietiäinen, A. 1999).
Häpeän ollessa sosiaalinen tunne on hyvä muistaa sen suhteuttaminen kulttuuriin ja ympäristöön, jossa henkilö on elänyt ja kasvanut. Länsimaissa häpeä painottuu sosiaalisten sääntöjen rikkomiseen tai niiden noudattamatta jättämiseen. (Myllyviita, K. 2021). Häpeän positiivinen ja moraalinen puoli on hyvin lähellä syyllisyyden kokemusta. On hyvin viisasta ilmasta häpeää liian itsekkäistä teoista. Positiivisen häpeän ilmaisun taustalla ovat kiitollisuuden, nöyryyden ja vaatimattomuuden hyvät ilmentymät. Nämä tekevät tilaa muille ja mahdollisuuden toimia yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa.
Häpeän kohtaaminen omasta toiminnastaan johtaa väistämättä kohti totuutta, rauhaa, onnea ja vapautta. Sen kieltäminen omasta moraalittomasta toiminastaan johtaa ”enkelimäiseen” ja häpeämättömään käyttäytymiseen. Jopa häpeän tunteen kieltämiseen omassa elämässään ja toiminnassaan. Tämän seurauksena tapahtuu pakeneminen ja elämänvalhe.
Oman toista loukkaavan toiminnan seurauksena ihminen kokee normaalisti nolostumisen kokemuksen. Nolostumisella ei ole moraalista luonnetta kuin syyllisyydellä ja häpeällä. Nolostumisella omasta loukkaavasta toiminnasta yksilö osoittaa sen, että on rikkonut yhteisiä sääntöjä. Nolostumalla ihminen ilmaisee arvostavansa sääntöjä ja katuvansa niiden rikkomista.
.
Keho ja mieli myllertää konfliktissa
Löysin Nummenmaan (2019) kirjasta tähän kohtaan mielenkiintoisen ajatuksen. Optimistinen näkemys asioita rauhoittaa kehon ja mielen toiminnan näissä tilanteissa. Optimismi luo myönteisiä ajatuksia ja tunnetiloja. Optimismi ei ole tunnetila, vaan motivaatiotila. Kyse ei ole vaikeiden asioiden näkemisesestä yltiöpositiivisena asiana, vaan tavoitteiden näkemistä ja niihin vaikuttamisen voimasta. Kehomme tarvitsee aina konfliktitilanteista fysiologian ja psykologian tasolla palautumista, joka vaikuttaa immuunijärjestelmään sitä tukevasti. Optimistinen asenne palauttaa psykologisen immuunijärjestelmän toiminnan ja estää näin ahdistuksen ja epävarmuuden tuntemukset. Optimismi on erittäin hyvä stressinhallintakeino, jolla kuormittuneisuutta voidaan purkaa tietoisesti. Se on yhteydessä myönteisiin tunteisiin.
Kirjat:
Häpeän hoito
Tunnekartasto- kuinka tunteet tekevät meistä ihmisiä
Tunne, antitunne, perimä- johdatus tunteiden dynamiikkaan
Terveisin Ulla
Palautumiskouluttaja, psykofyysinen fysioterapeutti