Moni on ehkä huomannut palautumisen olevan tärkeimpiä asioita, etsiessään elämäänsä hyvinvoinnin tilaa. Näinhän se onkin. Tuo vanha järjestelmä eli hermosto vaatii palautumista enemmän kuin tekemistä. Vuosikymmenet tutkimus on keskittynyt stressin suuntaan ja monelle sanasta stressi on kehittynyt tietynlainen mielikuva. Siihen saattaa liittyä ajatuksena ja kehon tasolla kiire, mahdottomuus, sairaudet, tuska, väsymys, jaksaminen ja uuvahtaminen. Kuulostaako tutulta?
Oletko sinä osaava kuormitusohjaaja?
Mikä ihmeen kuormituksen ohjaaja? Kysymyshän on siitä, onko sinulla taito havaita, ymmärtää, säädellä ja tasapainottaa mielen ja kehon kuormituksen tilaa? Tiedätkö hermoston tilan, liikkuuko se missä sen neljästä osa-alueesta? Saneleeko kehotuntoisuutesi tekemisesi rajat? Vai onko tilasi suunta uupuminen, romahdus, putoaminen?
Kehon kuorma
Itse pohdin sitä taitoa sanalla ”kuormitusohjaus”. Koska, saadun palautteen mukaan, tämä sana kuvaa hermoston tilaa, ilman aiempia mainittua mielikuvia. Elimistömme ja mielemme tarvitsee myös kuormitusta. Pelkkä liikkeelle lähteminen on kuormituksen käynnistymistä, siinä kuormitus pitää huolen itsestään. Kehomme tarvitsee liikettä eli kuormaa voidakseen hyvin. Kuormitusta tarvitaan ruumiillisen kehittymisen vuoksi. Se, että kehosta tulee voimakas ja kestävä, tapahtuu kuormitusta taitavasti ohjaamalla. Kuormituksen jälkeen paluu tasapainoon ja palautumiseen tapahtuu luonnollisesti. Siinä kuormittunut keho elpyy, kasvaa ja tarvittaessa parantaa kuormituksessa syntyneitä vaurioita. Tässä kohtaa en nyt tarkoita urheilusuorituksia, vaan ihan ihmisen kehitystä lapsesta aikuisuuteen. ”Kuormitusohjaajana” sitten matkasi varrella onnistut tai epäonnistut.
Hieman väsymyksestä suhteessa kuormaan
Olemme eräänlaisen pulman edessä kun alivireys kohtaa kuorman. Alivireyshän on kuormittunut tila siinä missä ylivireyskin. Se on syntynyt liiallisesta kuormasta ja hallitsemattomasta kuormituksen ohjauksesta. Ihminen ei ole kuunnellut itseään. Ei ole ehkä edes yhteydessä kehotuntoisuuteensa. Saattaa olla myös, että ei ole käytössä taitoja itsensä ymmärtämiseen. Itsetuntemuksen taso on heikko ja se tarvitsee opastusta. Alivireä ihminen ei kestä kuormaa, koska voimia suhteessa kuormaan ei ole enää käytössä. Lausahdus ”lähde liikkeelle” ei toteudu tässä kehossa. Kuormitus onkin säädeltävä tarkasti yksilölön mahdollisuuksien mukaan. Alivreyden aikaansaama väsymys ja hermoston tila voi olla esteenä tärkeimmälle palauttajalle eli palauttavan unen muodostumiselle. Uuvahtanut tunnistaa varmasti tämän ilmiön, runsas unimääräkään ei palauta ja virkistä. Tämä asia liittyy varsin hyvin mm. väsymyksen uuteen ilmiöön eli long covidiin.
Mielen kuorma
Mielemme tarvitsee kuormaa kehittyäkseen. Pohtiminen, mielen pinnnistely uusien asioiden edessä, kuormittaa mielen järjestelmiä. Tunnistat varmaan mikä olo syntyy, kun ratkaiset ylipääsemättömältä tuntuvan asian eduksesi. Olet ylittänyt hermostollista mukavuusaluetta. Mobilisoit energiasi liikkeelle, haastat itseäsi ja kehityt. Uskon, että tunnistat tämän ja tunnistat myös sen, kun haluat vain oleilla mukavuusalueella. Tätä voisi kutsua oppimiseksi, jos sitä tarkastellaan lapsuudesta aikuisuuteen syntyvänä mielen kuormituksena. Mielen kuorma on hermostollista ja monin tavoin elimistöä kuluttavaa. Sen vuoksi palautuminen on kehollinen tapahtuma ”Kuormitusohjaajana” sitten onnistut tai epäonnistut.
Entisyys ja hermosto
Entisyytesi vaikuttaa vahvasti autonomisen hermoston toimintaan. Sen käyttöteorian pohjalta, jonka nykytieto hyvin valaisee, tämä asia tulee hyvin esille. Entisyytesi on se, jonka pohjalta hermoston herkkyys reagoida on kehittynyt. Nykyhetkessä emme voi sivuuttaa tietoa niistä reagointimalleista joita käytät. Ne ovat rakentuneet elämäsi aikana, niihin olet oppinut ja ne ovat automaatio. Onko tämä entisyys sitten hyödyllinen malli vai haitallinen, sen kohtaat juuri kuormittuneisuuden molemmissa päissä. Ääripääthän olivat sympatokoniassa tai vagotoniassa. Onko sinulla kyky tulla näistä kuormituksen suunnista palautumisen tilaan? Ohjata sitä suuntaa, joka on valinta, eli palautuminen.
Palautumisen ohjaaminen
Puhun mielelläni enemmän palautumisesta kuin kuormituksesta. Sanojen viestejä itselle on syytä kuunnella tarkasti. Kuormitus pitää huolen itsestään, mutta palautumisen suunta on oma valinta, jos luonnollinen mekanismi ei toimi. Saatat edelleen nähdä työssä ja vapaa-ajassa palautumisen toimimattomuuden tilan. Palautumisen vinkkilistat eivät päde, kun kuormitustilanne on päässyt liian vahvaksi. Aiemmin todettuna hermoston tilaan vaikuttava entisyys jää niissä huomioimatta, yksilöllinen tarve jää tarkastamatta, hermoston tila ymmärtämättä ja näin palautuminen jää sanahelinäksi.
Vuosikymmenten kuluessa olen nähnyt sen, että arvostus ja tarve palautumiseen vain lisääntyy. Seuraava palautumiseen ilmiö tulee esille työssäni. Monissa tavoitteen asetteluissa voin huomata, että palautumisen tavoitteet on tehty aivan liian suuriksi. Työssäni terveydenhoidon puolella tulee vastaan GAS – tavoiteasettelua, jossa esimerkiksi tauot ovat suunniteltu selkeästi liian vaikeasti toteutettaviksi.
Palautumisen alueella on siis paljon käytännön työtä vielä tehtävänä. Vain yhdistämällä kehon ja mielen keinot ja voimat saadaan toimiva lopputulos – palautuminen.