Kehon suojat

16.4.2022

Luen usein säätelykeinoista, joita tehdään yli- ja alivireystiloissa. Kerron nyt, miten tutkin säätelyä, kun teen työtäni terveyden- ja sairaudenhoidon parissa. Tiedän, että on ymmärrettävä  ihminen kokonaisuutena ja käyttäytymismallit osana ihmisen toimintahistoriaa. Kaikessa vireydessä on kysymys tonuksesta ja sen laadusta. Lihastonuksesta, joka liittyy keskusteluun, kokemuksiin, tunteisiin  ja ajatteluun, eli lähes kaikkeen. Tästähän puhui jo  Wilhelm Reich 1940-luvulla. Tässä on oman kehoterapian opintojen perusasia.

Säätely on tehtävä turvallisuuden näkökulmasta, tuoden suojaa keholle ja mielelle. Turvallisuus on se ensisijainen lähtökohta vireystilojen tutkimisessa ja asiakasyhteistyössä. 

Asiakas ja ylivireystila

Nostankin esiin asian, joka ei välttämättä näissä yleisissä vireystilasäätelyissä ja ohjauksissa tule lainkaan esille. Tämä esimerkkini on tietysti sieltä työni ”kesymmästä” päästä. Tämä on tila, jonka purkamiseen ihminen saattaa hakeutua etsimään apua keskustelupalveluista, valmennuksesta, ohjauksesta tai terapiasta. Hyvin yleisiellä tasolla. Esimerkkiasiakas on normaalisti työssäkäyvä, perheellinen ihminen. Asiakkaan suojatonus on huomattavan aktiivisena kehossa. Se näyttäytyy kehon kiertymisenä, jännityksenä  ja vetäytymisenä. Varovaisena tapana hengittää, ja pelkona, sekä ahdistuksena. Asiakas kertoo olevansa jatkuvassa jännityksen ja ylivireyden tilassa. Uni on huonoa, katkeilevaa ja vähäistä. Vuorovaikutus on varovasta.

Mieti hetki mitä sinä ohjaajan/valmentajan/terapeutin roolissa teet? Aloitatko vireystilan muutoksen hengittämisellä? Aloitatko rentoutumisella? Aloitatko kehon tilan purkamisella? Yritätkö purkaa tätä tilaa pois? Kehon suojien (ylivireys) ollessa näin vahvana päällä, niiden taustalla on aina pitkittynyt hermostollinen historia. Hermostollinen lihassuoja on vahva rakennelma. Pusketko tätä kattavaa jännitystä vasten hengitystä, olettaen sen avaavan kehoa. Pusketko lisää jännitystä suojaksi suojan päälle. Pyritkö rentouttamaan jännittyneen lihaksen jollaan rentoutuskeinolla. Ohjaatko kehoa liikeharjoitteilla toiseen suuntaan. Ohjaatko kuinka säädellään yli- tai alivireyttä.

Mielellään ei. Ensiksi, sinä ohjaat vain tarvittaessa, jos asiakas ei löydä oivalluksia omasta suunnastaan. Et ole tässä kohdassa ohjaaja/valmentaja/terapeutti  hienoin opein ja neuvoinesi. Nyt tarvitaan lempeyttä. Ensin tarvitset hieman tietoa ihmisen elämästä, historiasta, kokemuksista, tavasta toimia  jne. Siltä pohjalta voit yhdessä, aina asiakkaan ohjaamana, lähteä tutkimaan tätä suojarakennetta. Pohtia mitä  voi muuttaa ja mitä ei. Suojattu keho, tällä esimerkin asiakkalla (ylivireä ja jännittyntyt) haluaa olla tässä tilassa, on ollut ehkä vuosikymmeniä. Et voi ottaa suojaa pois säätelemällä vireystilaa, jonka sinä havaitset tai asiakkaan  kertoman mukaan sinä kuulet ylivireytenäKehon suojaa lähestytään tarkastelemalla ja ymmärtämällä aiempaa historiaa ja sitten sitä hetkeä, jota eletään tässä ja nyt.

Asiakas pohtii, mikä on omalle keholle mahdollista. Mihin suuntaan omaa säätelyä on mahdollista viedä. Aina palataan takaisin kehon suojan (ylivireys) tilaan, vain käväistään asiakkaan päättämässä muuttuneessa suunnassa. Kunnioitetaan kehon viisaita viestejä. Säätely voikin olla vain pieni liike kehossa, se voi olla ääreisosissa mahdollisempi kuin keskilinjassa. Et siis ohjaa ensimmäisenä syvähengitystä tai rentoutumiskeinoja. Et ohjaa kehon tilan purkuun vapaa-ajalle avantoa, rentoutumista, meditaatiota tms.  Voit opastaa kohti havainnointia, joka on oman säätelyn ensimmäinen askel. Kehon suojat eivät ole hetkessä rakennettuja, joten ne eivät hetkessä purkaudu. 

Hengitys voi olla vain (ylivireyden) tutkimista, miten voi hengittää tässä suojakehossa. Hengitys ei ole ensisijainen keino suojan (ylivireyden) purkuun, se voi olla aivan liian voimakas keino ja suojarakennelma (ylivireys) vain vahvistuu. Hengityksellä voidaan vahvistaa juurikin tämän tilan aktivaatiota, jos ei tiedä mitä on tekemässä. Joidenkin ihmisten kehon rakenne on jo lähtökohdiltaan sellainen, että se ei kestä voimakkaita hengitysharjoitteita tai vastaavasti hengittämisen harjoittelu vain vahvistaa kehon sujojarakennetta. (Kehoterapia opinnot -94.)

Myöskään mieli ei avaudu tällaisessa kehon suojatilassa. Mieli on kehon suojan alla. Mieli vapautuu kehon suojan hiljalleen vapautuessa. Usko pois, tiedän tämän. Malttia ystäväni.

Oivallatko, että tässä on myös palautumisen avain, jonka avulla ihminen itse ohjaa itseään vapaaksi kuormittavasta tilastaan. Tämän vuoksi teen työtäni, koska näen ne mittavat tapahtumat toipumisen suuntaan, jota ihmisissä tapahtuu.

 

Terveydenhoidon  ammattilaisuus psykofyysisessä fysioterapiassa / vireystilat

 

Terveydenhoidon ammattilaisena  työtäni on ymmärtää vireystilojen ääripäät ja niiden mukanaan tuomat reaktiomallit. Olen työssäni psykofyysisenä fysioterapeuttina  joutunut/saanut ohjata asiakkaan takaisin tasapainon tilaan äärireaktioissa eli paniikkikohtauksesta, dissosiaatiosta  ja trauma muistoista. Näiden oireiden vuoksi asiakkaat myös tulevat usein psykofyysiseen fysioterpaiaan. Vireytilat ovat  nousseet ja laskeneet nopeassa tempossa. Nämä molemmat ovat arjessa aktivoituneet, joko keskustelusta tai liikkeestä tai kosketuksesta ym. On siis ymmärrettävä, että myös keskustelu, liike ja kosketus ovat monenlaisen kehollisen reaktion (vireystilan) laukaisevana tekijänä.

Terveisin Ulla

Psykofyysinen fysioterapeutti ja palautumiskouluttaja

 

 

 

Palautumisen blogi

Mitä on turva?

”Olet aivan turvassa ja rauhassa itsesi kanssa”

Share This