Alipalautunut uupuja

11.5.2022

Kirjoitan tätä, ig sivuilla olleen kyselyni pohjalta,  mitä aihetta blogini lukijat haluvat minun käsitttelevän. Koetan kääntää tätäkin asiaa sinne toipumisen suuntaan, koska tässä alipalutuneen uupujan tilassa ei kannata kauaa viihtyä. On kuitenkin hyvä tietää, kuinka tähän tilaan ajaudutaan  ja mitä se saa aikaan kehollisesti ja mielen alueella. Tärkeintä on kuitenkin se, kuinka tästä on mahdollista päästä takaisin tasapainon tilaa kohti.

Alipalautuminen uupumuksen suunnassa

 

Alipalautuminen  on myös tässä sunnassa palautumisen puutetta ja harvoin siitä puhutaan kuormittumisena, kuten me työssämme sen PalautumiskouluPROssa näemme. Tässä  suunnassa dorsaalinen vagus eli selän puolen  parasympaattinen haara (polyvagaalisen käyttöteorian näkökulman  mukaan) on erittäin aktiivinen. Myös monet aivohermot liittyvät tähän samaan toimintaketjuun.

Alipalautuminen tarkoittaa tilaa, joka syntyy aina kuormituksen oltua liian suurta suhteessa voimiin. Voimien loppuessa keho antaa periksi, josta seuraa väsymys, jähmettyminen, jopa lamaantunut tila. Mieli seuraa tätäkin fysiologista ketjua ja mielestä tulee apea ja alakuloinen. Elämisen mielekkyys katoaa. Mitä kaemmin tämä tila kestää, sitä vaikeampi siitä on lähteä liikkeen ja  aktiivisuuden suuntaan. Tilan pitkittyessä liike vaimenee ja ilmeet sammuvat,  myös hormonitoiminta sammuu, seksuaaalinen tietoisuus katoaa, elämisen mielekkyys katoaa. Tonus on vähäinen lihaksissa. Aktiivusuus  on nähtävissä lähinnä hengittämisen automaatioissa.

 

Mitä voi ohjaten tehdä?

 

Alipalautunut uupuja on vireystasoltaan alhainen. Kehon aktiivisuuteen ei auta kehoitukset liikkua, edes kävellä, jos toimintakyky ei siihen riitä. Kysymys kuului, mitä tässä voi tehdä? Ohjaan aina asiakkaitani tässä suunnassa ajattelmaan omaa psysähtynyttä tilaa, antamaan pysähtyneisyydelle luvan olla ja vain tutkia sitä. Tutkia mikä  on siitä omasta tilasta pienin liike, jonka voit toteuttaa? Onko se ylä-vai alaraajoissa, pään alueella, vai onko se isompaa ja lähtee keskilinjasta. Tässä tilassa ihminen tarvitsee usein ulkopuolista ohjausta ja apua. Kannustamistakin oikellla tavalla. Liikkeen suunta on joka tapauksessa ainoa suunta. Keskity liikkeeseen. Tonuksen ollessa alhainen, lihaksisto on enemmän veltto kuin jäntevä.

Periaate menee näin, jos makaat, koeta liikuttaa jotain kohtaa. Pystyessäsi istumaan, kokeile seisomista, jos pystyt seisomaan kokeile hiljaista kävelyä. Jos kävely onnistuu kokeile muuttaa askelrytmiä  erilaiseksi, nopeammaksi. Pysähtele välillä, huomaa oma keho, miltä se tuntuu, huomaa ympäristä, huomaa äänet, hajut, omat  tunteet. Hengitykseen liittyvät harjoitukset ovat tarkasti  pohdittavia, koska kehossa ei ole kykyä syvemmän hengityksen kaltaiseen toimintaan. Hengitysharjoitukset eivät oikein edes kuulu tähän kohtaan, vain sen huomioiminen. Myöskään meditaatio tai  rentoutusharjoituksen,  ym. sen kaltainen toiminta ei ole valinta. Siinä toiminnan suunnassa jo valmiiksi aktiivinen laman suunta (se dorsaalivagus) aktivoituu entisestään.

”Asiaksesimerkkinä seuraavaksi  nuori nainen, jolla masennus jatkunut vuoden,  oli tehnyt aina ahdistaessa meditaatioharjoituksia. Oli entistä ahdistuneempi, väsyneenmpi ja uupuneempi. Kun selitin hänelle mitä hermostossa tapahtuu, niin hänelle syttyi oivallus. ”Nyt ei voi enää hidastaa, kun on jo valmiiksi hidas.”

Mielen ”käskytys” on huomattavasti  vaikeampaa. Mitään ei tapahdu tässä tilassa sanoilla piristy. On saatava voimia, kerättävä voimia kehoon. Sen jälkeen edes yksi ajatus myönteisestä toiminnasta on merkityksellinen. Mikä on yksi miellyttävä toiminto mihin voisit mieltäsi ohjata. Myöhemmin mielyttäviä toimintoja voi lisätä, kun edes yksi on löytynyt.

Huom!

Mitään  psykofyysisen fysioterapian kohdennettuja vireystilan ohjaamisen malleja en ahdistuksen ja uupumuksen tilaan aukikirjoita, koska ne ovat aina yksilölöllisiä ja terveydenhoidon ammattilaisen työtä. Siinä kohtaa avun tarvetta, onkin hyvä huomata oma  rajallisuutensa ja  ohjata asiakas kohti terveydenhoitopalveluja.

Terveisin Ulla

Psykofyysinen fysioterapeutti, palautumiskouluttaja

Lähdetieto: depressiokoulu opiskelu vuonna 2008.

 

 

 

 

Palautumisen blogi

Mitä on turva?

”Olet aivan turvassa ja rauhassa itsesi kanssa”

Share This