Pohdin tätä sanaa, kokonaispalautuminen, myös Palautumisohjaajien työkäyttöön, samoin kuin aikoinaan kehotuntoisuutta. Pidän siitä, että suunta myös käyttämissämme sanoissa on voimavara- ja ratkaisukeskeinen, kun pohditaan toipumista ja palautumista. Tämä ei poista mitenkään sitä (kokonaiskuormitus) tietoa- ja teorioita, mikä on tämän asian kääntöpuolella. Tapani ajatella vain liittyy enemmän ratkaisumalleihin, kuin oireiden pohtimiseen. Näiden ajatusteni taustalla on tietysti hermoston toiminnan tutkiminen. Olen tutkinut hermostoa ja sen toimintaa käytännössä kehoterapiakoulutuksestani ( autonominen hermosto, sympaattinen – ja parasympaattinen puolustustila/ kasvutila) lähtien eli lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Hämmästyn yhä edelleen sen laajasta vaikutuksesta ihmisen kaikkeen toimintaan.
Mitä tarkoitetaan kokonaispalautumisella?
Kokonaispalautumisessa tutkitaan mielestäni ensin fyysisen kehon tilan eli tonuksen tilan muutosta kohti vapaata, jopa kevyttä olotilaa. Tonushan on se lihasten jännitystila, johon liittyy lihasten aktivaatio tai lihasaktivaation vähäisyys. Hermosto on kokonaispalautumisessa tasapainoisessa ja luonnollisessa sympatovagaalisessa vuorovaikutuksessa. Tonuksen kehossa laskiessa, tunnepuolella tapahtuu silloin aktiivisena olevan tunnetilan vaimeneminen tai vastaavasti kehon tonuksen kohotessa aktivioituminen. Huomaathan, että hermosto voi näissä reaktioissa olla yli/alivireä. Siten myös mieli voi olla esimerkiksi ylivireä/kiihtynyt tai alivireä eli apea.
Kokonaispalautumisen fysiologiset myönteiset ilmiöt:
Fysiologisella puolella tapahtuvia seuraaavia huomioitavia asioita. Hermoston aktiivisuudesta riippuen lihaksiston liiallinen tonus väistyy, tai liian vähäisen tonuksen tila kohoaa.
Seurauksena, tonuksen laskemisella suoritustilasta tasapainon tilaan, tai liian alhaisen tonuksen tilasta tasapainoon on kehon vapautuminen, rentoutuminen ja verenkierron aktivoituminen lihakstossa. Lihaksiston hapensaanti paranee. Aivojen energiansaanti parantuu. Palautuessa tasapainon tilaan aineenvaihdunta ja vatsan toiminta normalisoituvat. Syöminen ja suhde ruokaan on tasapainoista. Kudokset uudistuvat ja vastuskyky vahvistuu. Immunoglobuliini A:n määrä kasvaa ja tappajasolut ovat aktiivisessa puolustustyössä. Siten immuunipuolustus on vahva. (Duodecim 2000.)
Hormonaalinen ja immunologinen järjestelmä ovat läheisessä vuorovaikutuksesspa. Hormonitoiminta on tasapainon tilassa. Kasvuhormoni ja insuliinin kaltaisen kasvutekijän tuotanto ovat tasapainossa. Melatoniinin eritys on oikeaikaista ja siten mahdollistuu hyvä uni. Esteogeenin ja testosteronin tuotanto on tasapainoista. Sukupuoliset halut ovat tallella. (Duodecim 2000)
Kokonaispalautumisen emotionaaliset ilmiöt:
Tunteiden eli emootioiden syttyminen ja vaimeneminen seuraa tätä fysiologista ketjua. Tasapainon tilassa huomio,- ja keskittymiskyky, sekä vireystila ovat aktiivisena. Tunteet ovat enemmän myönteisessä suunnassa aktivoituvia. Niiden ollessa, jostain syystä toisessa suunnassa, ne ovat kuitenkin ymmärrykseen ja säätelyn alaisina. Aktivoituminen sosiaalisen kanssakäymisen suuntaan on mahdollista. Mieli on avoin toisten ihmisten suuntaan. Hermostot juttelevat keskenään ja aivot synkronoituvat samalle taajudelle toisen ihmisen kanssa. Kokonaispalautumisessa mieli vapautuu ja kevenee.
Palautunut ihminen on kokonaispalautumisen tilassa.
Terveisin Ulla
Palautumiskouluttaja, psykofyysinen fysioterapeutti
”Pohdin elämää toipumisen ja palautumisen näkökulmasta, koska kuormitus pitää huolen itsestään. Palautumiseen pitää panostaa teoilla.”