Arvot
Arvot tarkoittavat yksilölle merkityksellisiä asioita, joiden mukaan yksilön toiminta ohjautuu. Arvojen määritellään olevan melko pysyviä läpi elämän. Arvot ja asenteet ohjaavat ihmistä käsiteltävissä asioissa jo ennakkoon (Helakorpi, 2020).
Arvot ohjaavat ihmisen toimintaa, mikä tarkoittaa esimerkiksi oikeudenmukaista kohtelua siten, että jokainen on tasa-arvoinen riippumatta esimerkiksi ihonväristä, iästä tai kulttuuritaustasta. Arvot kohdistuvat myös sisäisesti itseen eli yksilö kohtelee itseään arvojensa mukaisesti, eli oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti suhteessa muihin. Oikeudenmukaisuus voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hyvä kohtelu kuuluu itselle, eikä armoton rankaisu ja suorittaminen. Rehellisyys arvoissa tarkoittaa myös rehellisyyttä itseä kohtaan.
Tunnustan esimerkiksi sen, etten itse tiedä tai osaa. Ilman tätä ymmärrystä en itse pystyisi toimimaan arvojeni mukaisesti. Tämä vaikuttaa myös omaan vireystilaan rauhoittavasti. Oletko huomannut samaa?
Asenteet
Asenteet tarkoittavat valmiutta reagoida tietyllä tavalla johonkin asiaan, ihmiseen tai tilanteeseen. Ihmisen asenne voi olla positiivinen, negatiivinen tai neutraali suhteessa asioihin ja tapahtumiin. Asenteet muodostuvat aikaisempien kokemusten ja arvojen pohjalta (Helakorpi, 2010).
Omia asenteitaan voi pohtia läpi elämän. Ovatko ne olleet enemmän positiivisia kuin negatiivisia? Kuormituksen lisääntyessä, vireystilan kohotessa ja suorituspaineiden noustessa, negatiivisuus asioihin tapaa vahvistua. Peruselämänasenteen ollessa myönteinen, kuormituksen purkautuessa perusvire palaa tähän tuntemukseen. Elämänkokemukset muovaavat tätä virittyneisyyttä, ja vapaan tahdon pohjalta tehty valinta on joko positiivinen tai negatiivinen asenne.
Persoona ja vireystila
Eysenckin (1916-1997) mukaan ihmisen persoonallisuuden kaksi keskeisintä piirrettä ovat introvertti ja ekstrovertti. Ekstrovertti on hänen mukaansa esimerkiksi sosiaalinen ja jännityksiä kaipaava, muutosaltis, positiivinen ja aggressiivinen. Introvertti on lähes päinvastainen: ujo, hiljainen ja vakaa persoona. Yleisesti teoriat pyrkivät etsimään yksilön ainutlaatuisuutta ja syvällisyyttä. Persoonallisuus muodostuu sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta, ja siihen liittyy myös kulttuuritaustan vaikutus (Pyykkö, 2005).
Oman persoonan tutkiminen voi herättää ristiriitoja. Teorian pohjalta tyyppikuvaus ulospäinsuuntautuneesta, voimakkaasta, muutosalttiista ja aktiivisesta henkilöstä saattaa vaikuttaa tutulta, mutta itsetuntemus kertoo toista ja tunnistat olevasi introvertti. Introverttiys ei tässä kohdassa kuvaa sosiaalisuuden määrää, vaan sitä, kuinka kerää ja menettää voimavaroja, mikä on erittäin tärkeää, kun pohditaan vireystilaan liittyviä asioita.
Seuraava voi jakaa mielipiteitä, mutta itse toimin kokemusosaajana näin. Olen jo kauan sitten hylännyt psykologiset testit, koska ne johtavat mielestäni helposti harhaan. Mieli voi valita mieleisiä vastauksia oman tarpeen mukaan. Jälleen kerran tekemäni Briggsin testi antoi uuden ja erilaisen persoona-arvion. Tein myös tekoälytestin, enkä allekirjoita sen tulosta. Itsetuntemuksen parhaat oivallukset ovatkin tulleet kehollisuuteen perustuvan toiminnallisen neurotieteen testistön pohjalta. Kehossa on rehellisyys!
Tarpeet ja vireys
Yksilölliset tarpeet määrittävät hyvinvointia ja siten vireyden syvempää ymmärtämistä. Täyttymättömät tarpeet aiheuttavat kuormitusta. Fysiologisten perustarpeiden ollessa tyydytettyjä, yksilön korkeammat tarpeet ovat tutussa Maslowin tarvehierarkiassa ylimmissä tarpeissa. Elämänkaaren aikana täyttymättömät tarpeet aiheuttavat kuormitusta. Näen tämän jokaisen yksilöasiakkaan kohdalla, kun käsittelemme aihetta yhdessä.
Vireys on joskus kehollisesti havaittavissa ja toisinaan taas ei lainkaan. Toisinaan pinnan alla kuohuu ja ulkoinen olemus on supertyyni. Sen vuoksi ei ole vireystilaan liittyvää automaatiota, vain yksilöllinen hermostollinen kokemus. Sen vuoksi vireyttä onkin tutkittava koko elämänkaaren ajalta, jos aikoo saavuttaa pysyvämpää muutosta toimintamalleissan ja vireystilassaan. Vireys liittyy arvoihin, asenteisiin ja persoonaan ja näiden lisäksi moneen muuhunkin asiaan. Olenkin rakentamassa kasvavaan tarpeeseentästä asiasta koulutuskokonaisuutta, niiin sotepuolelle, kuin työelämään.
Terveisin Ulla
Palautumiskouluttaja, Uniohjaaja CBT-I/ Uniterapeuttiopiskelija, Psykofyysinen fysioterapeutti AMK